Pääsivu
| Tutkimustulokset | Julkaisut | Tutkimusryhmä | Yhteystiedot | In English
 

 

Tutkimustulokset

Johtamisopit SuomessaJohtamisopit Suomessa -tutkimushankkeen keskeisimmät tutkimustulokset esitellään teoksessa Johtamisopit Suomessa: Taylorismista innovaatioteorioihin (2008, Helsinki: Gaudeamus). Tarkemmin tutkimuksen tuloksista kerrotaan kahdessakymmenessä hankkeen aikana julkaistussa tieteellisessä artikkelissa (ks. julkaisut).

Johtamisopit Suomessa -tutkimushankkeessa tarkasteltiin johtamista 1900- ja 2000-luvun keskeisten johtamisparadigmojen kautta. Näitä paradigmoja ovat tieteellinen liikkeenjohto, ihmiskeskeiset opit, rakenneteoriat / strateginen johtaminen, kulttuuriteoriat sekä tuoreimpana innovaatioteoriat.

Tutkimuksen tulosten mukaan Suomessa yrityksiä on johdettu ja johdetaan yhä tuontiaatteiden ja -oppien voimalla. Suomessa ei ole keksitty johtamisen innovaatioita, eli uusia johtamisoppeja. Johtamisopit on omaksuttu Suomessa viiveellä muiden länsimaiden vastaavaan kehitykseen verrattuna.

Suomessa on johdettu erityisesti rationaalisiin johtamisoppeihin nojaten, ihmiskeskeisten oppien jäädessä toissijaiseen asemaan. Aiemman tutkimuksen mukaan valtion rooli on ollut merkittävä johtamisoppien omaksumisessa eri maissa, ja tämän tutkimuksen tulokset osoittavat tämän pitävän paikkansa myös Suomessa. Erityisesti tieteellinen liikkeenjohto ja innovaatioteoriat ovat nousseet merkittävään asemaan siksi, että Suomen valtio on tukenut näiden oppien omaksumista.

Suomessa johtamisoppeihin liittyvää kirjallisuutta on käännetty tieteellisen liikkeenjohdon, rakenne- ja kulttuuriteorioiden osalta nopeasti, mutta sitä vastoin ihmissuhdekoulukunnan, yhden 1900-yhden kansainvälisesti merkittävimmän johtamisparadigman, keskeisistä teoksista yhtäkään ei ole käännetty vieläkään suomeksi.

Suomalaisissa yleis- ja tiedelehdissä keskustelua on hallinnut puhe rationaalisista opeista, erityisesti tieteellisestä liikkeenjohdosta ja rakenneteorioista aina 1980-luvulle asti. Ihmiskeskeisistä opeista on alettu puhua lehdissä enenevässä määrin vasta 1980-luvulta alkaen. Johtamisalan tutkimusrahoituksessa on 1970-luvulla rahoitettu eniten rakenneanalyyttistä paradigmaa, 1980- ja 1990-luvuilla strategista johtamista ja 2000-luvulla innovaatioparadigmaan liittyvää tutkimusta. Johtamisalan korkeakoulutuksessa rakenneteoriat dominoivat opetusta ja kurssikirjallisuutta 1970-luvulta 1990-luvulle asti. Myös strateginen johtaminen oli korkeakoulujen opetuksessa vahvassa asemassa 1980- ja 1990-luvuilla. Henkilöstöjohtaminen (HRM) ja innovaatioteoriat ovat kasvattaneet suosiotaan korkeakouluopetuksessa 1990-luvulta lähtien.

 

 

 

 

Copyright © Hannele Seeck